Dialyysipotilaiden nestetasapainon hallinta
Tehokasta sydämen suojaa
- Kuolleisuuden aleneminen1
- Dialyysin aikaisten hypotensiivisten jaksojen väheneminen2
- Kustannussäästöpotentiaali
Edistyksellistä nestetasapainon hallintaa sydämen tehokkaaksi suojaamiseksi
Krooninen nestelasti on yleistä munuaisvajaatoimintaa sairastavilla potilailla ja se liittyy suoraan kohonneeseen verenpaineeseen, valtimoiden jäykkyyden lisääntymiseen ja vasemman kammion hypertrofiaan (LVH). Loppuvaiheessa se on näillä potilailla yksi suureen kardiovaskulaarisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Toisaalta taas on osoitettu, että jos tehokkailla ratkaisuilla saavutetaan normaali nestetasapaino, dialyysipotilaiden hoitotulokset paranevat.3 Bioimpedanssimittari eli BCM on Fresenius Medical Caren kehittyneen nestetasapainon hallinnan ydin. Se mittaa ja määrittelee potilaan nestetasapainon ja antaa luotettavan perustan potilaan tehokkaalle neste- ja ravitsemustilan hallinnalle.
BCM on CorDiax-tuotelinjan olennainen osa.
Edistyksellinen nestetasapainon hallinta: |
|---|
| Parantaa potilaan hyvinvointia |
| Vähentää dialyysin aikaisia komplikaatioita ja hypotensiivisia jaksoja |
| Parantaa hypertension hoitotasapainoa |
| Vähentää verenpainelääkitystä |
Nestetasapainon hallinnan mahdolliset kustannussäästöt
Dialyysipotilaiden nestelastiin liittyy akuutteja komplikaatioita, mm. kongestiivinen sydämen vajaatoiminta ja keuhkoödeema. Potilas voi tarvita ylimääräistä akuuttidialyysiä normaalien dialyysihoitojen lisäksi. Nämä ylimääräiset dialyysihoidot ovat yleisiä mutta kalliita. USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa kaksivuotisen tutkimusjakson kokonaiskustannukset olivat noin 266 miljoonaa US dollaria.4
BCM - kehon koostumuksen ja nestetasapainonhallinnan mittari
Teknologiasta hoitoon
Paino ja painoindeksi (BMI) eivät tee eroa lihaksen, rasvan ja veden välillä. Lisäksi kehon koostumusta kuvataan usein rasvattomana massana (FFM) ja rasvamassana (Fat) eikä siinä oteta huomioon ylinesteytystä.
BCM (bioimpedanssimittari) on ensimmäinen laite markkinoilla, joka pystyy erottamaan lihasmassan patologisesta nestelastista. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan havaita kroonisesta munuaissairaudesta kärsivien potilaiden aliravitsemus.
BCM erottelee ylimääräisen nesteen (ylinesteytys) kehon rasvattomasta ja rasvakudoksesta ainutlaatuisen kehon koostumusmallin pohjalta.
BCM - kehon koostumuksen ja nestetasapainonhallinnan mittari
Nestetasapainon määrittely antaa varmuutta sen hallintaan.
BCM on markkinoiden ensimmäinen laite, joka erottelee lihasmassan patologisesta nestelastista. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan havaita kroonisesta munuaissairaudesta kärsivien potilaiden aliravitsemus.
Kolme osaa
Paino = Rasvaton kudos (LTM) + rasvakudos (ATM) + ylinesteytys (OH)
Painon, pituuden, solunsisäisen ja –ulkoisen nesteen mittauksessa tunnistetaan kolme arvoa (LTM, ATM ja OH) käytettäessä kehon bioimpedanssispektroskopiaa (BIS).
Päivittäisessä kliinisessä työssä voi olla vaikeaa pitää dialyysipotilas optimaalisessa nestetasapainossa.
- Subjektiivisiin indikaattoreihin perustuva nestetasapainon arviointi on ollut rajoittava tekijä objektiivisuuden puutteen vuoksi
- Monia ehdotettuja menetelmiä ei usein ole saatavilla tai ne ovat kalliita tai vaikeasti toteutettavia
- Mikä tärkeintä, ne eivät pysty määrittämään ylinesteytystä tai kuivumista
BCM on ainoa kehon koostumusta mittaava laite, joka on nimenomaan suunniteltu käytettäväksi loppuvaiheen munuaissairautta sairastavilla potilailla ja se on Fresenius Medical Caren kehittyneen nestetasapainon hallintaohjelman perusta. Se mittaa ja määrittelee tärkeimmät neste- ja ravitsemusparametrit ja antaa luotettavat perusteet dialyysipotilaiden nestetasapainoa ja ravitsemusta koskeville päätöksille.
BCM mittaa kehon koostumusta non-invasiivisesti, nopeasti ja kustannustehokkaasti.
1 Wizemann V. et al., Nephrology Dialysis Transplantation (2009); 24: 1574-1579.
2 Machek P. et al., Nephrology Dialysis Transplantation (2010); 25: 538-544.
3 Arneson T. et al., Clinical Journal of the American Society of Nephrology (2010); 5: 1054-1063.
4 Arneson T. et al., Clinical Journal of the American Society of Nephrology (2010); 5: 1054-1063.