Munuaissairaus
Munuaisia on kaksi.
Ne ovat pavun muotoisia ja kumpikin on suunnilleen nyrkin kokoinen. Ne sijaitsevat selkärangan kummallakin puolella, alimpien kylkiluiden alla. Useimmat ihmiset uskovat, että munuaisten ainoa tehtävä on tuottaa virtsaa. Todellisuudessa niillä on monia muitakin tehtäviä.
Munuaiset poistavat elimistötä ylimääräisen nesteen, suolat, kuona-aineet ja lääkkeet. Vuorokaudessa verestä suodattuu noin 180 litraa ns. alkuvirtsaa, mutta siitä vain noin 1-2 litraa erittyy lopullisena virtsana.
Lisäksi munuaiset säätelevät happo-emästasapainoa niin, että veriplasmassa vallitsee happamien ja emäksisten aineiden tasapaino. Lisäksi munuaiset tuottavat verenpainetta sääteleviä hormoneja sekä erytropoetiinia, jota tarvitaan luuytimessä säätelemään punasolujen muodostumista. Munuaiset aktivoivat D-vitamiinia, jota tarvitaan luun muodostumiseen.
Tiesitkö?
- Munuaiset poistavat ylimääräistä vettä ja kuona-aineita 24 tuntia päivässä
- Terveet munuaiset puhdistavat veren noin 300 kertaa päivässä
- Tämä tarkoittaa, että munuaisten läpi kulkee keskimäärin 1 500 litraa verta joka päivä
Mikä aiheuttaa kroonisen munuaissairauden?
Krooninen munuaissairaus on tavallisesti pitkäaikainen ja hitaasti etenevä. Munuaisten toiminta heikkenee pikkuhiljaa. Varhaiset merkit voivat olla niin epämääräisiä, ettei oireita edes välttämättä havaitse. Jos munuaiset lakkaavat toimimasta, menehtyy ihminen ilman dialyysihoitoa.
Munuaisten vajaatoiminta todetaan tavallisesti verikokeella, joka mittaa veren kreatiniinin ja glomerulussuodosnopeuden (GFR). Glomeruluksessa eli hiussuonikeräsessä alkuvirtsa suodattuu verestä keräsen koteloon. Krooninen munuaissairaus voidaan luokitella viiteen vaiheeseen. Voi kestää vuosia ennen kuin sairaus on edennyt normaalista munuaisten toiminnasta (vaihe 1) krooniseksi munuaisten vajaatoiminnaksi (vaihe 5).
Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtaa yleensä pysyvään muutokseen.Taustalla voi olla esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine (hypertensio) tai glomerulonefriitti (munuaiskerästulehdus). Jotkut lääkeaineet voivat heikentää munuaisten toimintaa.
Koska sairauden etenemistä voidaan alkuvaiheessa mahdollisesti hidastaa, on erittäin tärkeää, että sairaus todetaan varhain ja potilas löytää yhdessä lääkärin kanssa oikean hoidon.
Kroonisen munuaissairauden merkit ja oireet
Kroonisen munuaissairauden varoitusmerkit ja oireet eivät ole aina ilmiselviä. Monet potilaat saattavat sairastaa kroonista munuaistautia tietämättään.
Mitkä ovat mahdollisia varoitusmerkkejä?
- Virtsan tuotannon väheneminen
- Turvotukset kasvoissa ja raajoissa
- Hengenahdistus
- Unettomuus
- Ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu
- Korkea verenpaine
- Palelu ja väsymys
Mitä nopeammin merkit tunnistaa, sitä paremmin lääkäri voi puuttua asiaan ja löytää hoidon. Oikeaan aikaan annettu oikeanlainen hoito voi hidastaa munuaissairauden etenemistä.
Mitkä elämäntapamuutokset voivat auttaa?
Erilaisten hoitomenetelmien lisäksi myös elämäntapamuutos voi hidastaa kroonisen munuaissairauden etenemistä.
- Korkean verenpaineen ja verensokerin hoito
- Terveellinen ruokavalio (vähemmän proteiinia, vähemmän suolaa)
- Painon pudotus
- 3 x 30 min aerobisen kuntoilun aloittaminen
- Tupakoinnin lopettaminen
- Tiettyjen kipulääkkeiden käytön välttäminen
Lääkärin ohjeita tulee aina noudattaa ennen suuria elämäntapamuutoksia.
