Eri mantereilla tehdyt useat laajat tutkimukset ovat osoittaneet munuaisten toiminnan paremman korjautumisen jatkuvalla munuaisten korvaushoidolla.1,2,3
Schneider ym. kokosi yhteen näiden ja monien muiden jatkotutkimusten tulokset ja päätyi meta-analyysissaan siihen, että potilaat, jotka saavat heti intermittoivaa munuaisten korvaushoitoa akuuttiin munuaisvaurioon, oli 1,7-kertainen riski joutua dialyysista riippuvaiseksi verrattuna potilaisiin, jotka saivat jatkuvaa munuaisten korvaushoitoa”.4
Äskettäin Wald ym. julkaisi toistaiseksi suurimman tutkimuksen tulokset, joissa verrattiin jatkuvan munuaisten korvaushoidon ja iHD:n hoitotuloksia.5 Tämä tutkimus osoittaa selvästi, että kun akuutin munuaisvaurion hoito aloitetaan jatkuvalla munuaisten korvaushoidolla, munuaisten toiminnan elpyminen on merkitsevästi parempaa ja kroonisen dialyysihoidon riippuvuuden riski on pienempi.
Koska kroonisen dialyysihoidon kustannuksilla on valtava taloudellinen vaikutus, Bellomo ja Schneider päättävät saman julkaisun pääkirjoituksessaan: “Taloudellinen peruste perinteisen iHD:n käytölle [iHD CRRT:n sijaan] luhistuu, sillä iHD:n todelliset kustannukset paljastuvat Waldin ja työtovereiden tutkimuksessa”.6
Puhtaasti taloudellisten arvioiden lisäksi kroonisen dialyysihoidon välttäminen akuutin munuaisvaurion jälkeen on tärkeä lääketieteellinen ja eettinen tavoite ottaen huomioon potilaalle kroonisesta dialyysihoidosta koituvan suuren taakan. Tämäkin tukee CRRT:n valintaa ensisijaiseksi hoitotavaksi akuutissa munuaisvauriossa.