Sulje
Maakohtaiset sivustot:

Huomio

Kaikki lääkintälaitteita ja tuotteita koskevat tiedot tällä sivustolla on tarkoitettu vain  EU:n alueella toimiville terveydenhuollon ammattilaisille.

Painamalla "Hyväksy ja vahvista" -painiketta vakuutat, että olet tästä tietoinen ja että olet EU:n alueella toimiva terveydenhuollon ammattilainen.

Lipoproteiiniafereesi

DALI ® adsorber and MONET® filter

Kun ruokavalio ja lääkitys eivät riitä

  • Potilaille räätälöityä hoitoa
  • Luotettavaa ja helppoa
  • Suuri LDL:n ja lipoproteiini-a:n Lp(a) pieneneminen

Lipoproteiiniafereesin käyttöaiheet

Hyperkolesterolemianhoitovaiheet
Hyperkolesterolemian hoitovaiheet

Lipoproteiiniafereesi poistaa lipoproteiinit verestä tai plasmasta (veren nestemäinen komponentti) kehonulkoisessa kierrossa. Sitä käytetään vähentämään:

  • Suuria LDL-kolesterolipitoisuuksia (hyperkolesterolemia)
  • Suuria lipoproteiini-a (Lp(a)) -pitoisuuksia (hyperlipoproteinemia)

Kun elintapojen muutokset (ruokavalio, liikunta) ja lääkitys eivät riitä.1,2,3,4,5

Ateroskleroosi ja sen seuraukset

Familiaalinen hyperkolesterolemia

LDL-kolesteroli – Low Density -lipoproteiini
LDL-kolesteroli – Low Density -lipoproteiini

Yksi veren kolesterolipitoisuuksia suurentava sairaus on familiaalinen hyperkolesterolemia. Se on perinnöllinen geenivauriosta johtuva sairaus, joka aiheuttaa maksan toimivien reseptorien ja muiden kolesterolia verenkierrosta poistavien solujen puutoksen. Pienten reseptorimäärien tai toiminnallisuuden heikentymisen seurauksena veren kolesterolipitoisuus kohoaa.

Hyperkolesterolemiaa on kahta tyyppiä: homo- ja heterotsygoottinen.

Jos elintapojen muutokset ja lääkitys eivät ole riittävän tehokkaita keinoja suositellun LDL-tavoitteen saavuttamiseksi, lipoproteiiniafereesi on yksi hoitovaihtoehto.

Eurooppalaisten lääkäriseurojen (European Atherosclerosis Society, European Society of Cardiology) suosittelema LDL-kolesterolitaso potilaille, joilla on etenevä ateroskleroosi, on alle 1,8 mmol/l.

Sekamuotoisessa dyslipoproteinemiassa lipoproteiiniafereesi voi olla yksi hoitovaihtoehto silloin, kun muut hoitomenetelmät eivät tehoa.1,2,3,4,5

Kohonnut lipoproteiini-a:n pitoisuus – Lp(a)

Lipoprotein(a)
Lipoprotein(a)

Veren suuret lipoproteiini-a:n pitoisuudet edistävät ateroskleroosia. Lp(a) on rakenteeltaan samanlainen kuin LDL mutta se kuljettaa lisämolekyyliä - apo(a):ta.

Lipoproteiini-a:n aineenvaihduntaa – tai sen toimintaa elimistössä – ei edelleenkään tunneta.

Lipoproteiini-a määrittyy selkeän geneettisesti. Suurentunutta lipoproteiini-a:n pitoisuutta pidetään yhtenä ateroskleroosin kehittymisen riskitekijänä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tarkoin tiedetä, kuinka lipoproteiini-a laukaisee verisuonen seinämävaurion.

Kohonnutta lipoproteiini-a:n pitoisuutta on vaikea hoitaa lääkkeillä tai ruokavaliolla.

Toistaiseksi ei ole saatavilla erityisruokavalioita tai lääkehoitoja, jotka turvallisesti vähentäisivät lipoproteiini-a:n pitoisuutta. Mikäli konservatiiviset keinot eivät riitä, lipidiafereesi on kaikkein tehokkain menetelmä kohonneiden lipoproteiini-a:n pitoisuuksien alentamiseen.

Koska lipoproteiini-a on rakenteeltaan samanlainen kuin LDL-kolesteroli, sekin voidaan poistaa verestä lipoproteiiniafereesilla. Vaikeissa tapauksissa afereesihoitoa suositellaan potilaille, joilla lipoproteiini-a:n pitoisuus on koholla.

Saksalaisissa hoitosuosituksissa kehotetaan käyttämään lipoproteiiniafereesia, jos Lp(a) on suurempi kuin 2,59 mmol/l.1,2,3,4,5

Lisätietoa ja hoitosuosituksia

Lipoproteiiniafereesi - hoitoperiaate 

Lipoproteiiniafereesi – hoitotavat

Lisätietoa ja hoitosuosituksia

Aiheeseen liittyvää sisältöä

1 S.M. Grundy et al, Circulation. 2004; 110:227-239
2 Gemeinsamer Bundesausschuss, Änderung Richtlinie Methoden vertragsärztlicher Versorgung, BAnz. Nr. 138 (S. 3 321) vom 11.09.2008
3 Kreuzer, J./Tiefenbacher, C.: Atherosklerose. Taschenatlas spezial. Stuttgart: Georg Thieme Verlag, 2003
4 Parhofer, K.: Schwere Dyslipoproteinämien – Strategien zu Diagnostik und Therapie. 2. Auflage. Bremen: UNI-MED Verlag, 2007
5 Schwandt, P./Parhofer, K.: Handbuch der Fettstoffwechselstörungen. Pathophysiologie, Diagnostik, Therapie und Prävention der Dyslipoproteinämien. 3. Auflage. Stuttgart: Schattauer Verlagsgesellschaft, 2006